Tuusula teki historiallisen päätöksen pormestariin siirtymisestä

Tuusula teki eilisessä valtuustossa historiallisen päätöksen siirtyä pormestarimalliin kesällä 2017. Allekirjoittanut pohti aihetta viime kuntavaalien alla, lokakuussa 2012 – blogikirjoitus alla.

Maanantai 1.10.2012 klo 21:10 – Sami Tamminen

Kyllä herra pormestari!

Järvenpään lukiossa starttasi tänään koeviikon jälkeen uuden jakson ensimmäiset tunnit. Kyseisillä tunneilla minulla on ollut tapana kertoa opiskelijoille kurssin tavoitteista, sisällöstä, sekä arviointiperusteista.

Yhteiskuntaopin tunneilla opiskelijat tutustuivat sisältöön 3-4 hengen ryhmissä. Tehtävänä oli valita sisällysluettelosta kolme ryhmää eniten kiinnostavaa aihetta ja esittää niistä opettajalle yksi kysymys. Nuoria kiinnostivat mm. media, hyvinvointivaltion tulevaisuus, perusoikeudet, valta, muuttuvat uhkakuvat, turvallisuuspolitiikka, vaikuttaminen ja kieltämättä omaksikin yllätyksekseni kunnallinen päätöksenteko, josta minulta kysyttiin seuraava kysymys: Miksi meillä Suomessa ei ole suoralla kansanvaalilla valittua pormestaria ja mitä huonoja tai hyviä puolia minusta asiaan liittyisi? Kyseinen opiskelija oli ollut vaihdossa rapakon takana ja siellä malli on yleisessä käytössä.

Kysymys tuli kieltämättä hiukan ”puun takaa” ja jouduin miettimään sitä hetken. Meillä Suomessa kunnat ovat voineet valita pormestarin kaupunginjohtajan asemasta muistaakseni vuodesta 2006. Tiedossani on ainakin Tampere ja Pirkkala, joita johtaa pormestari. Kyseessä on päätoiminen luottamushenkilö, jonka valtuusto valitsee valtuustokaudeksi. Pormestarin tärkein tehtävä on johtaa kaupunginhallitusta, sekä kaupungin johtoryhmää ja antaa poliittiselle päätöksenteolle kasvot.

Tällä alustuksella pelasin itselleni aikaa. Hyvänä puolena tässä mallissa on, että korkein kunnallinen päätöksenteko olisi selkeästi demokraattisen ohjauksen piirissä. Käytännössä pormestari hoitaisi kaupunginhallituksen puheenjohtajan sekä kaupunginjohtajan tehtävät. Mikäli kunnassa taloutta hoidetaan huonosti tai esim. terveyskeskuksessa ei vastata puhelimeen, ja yleisesti ottaen palvelut eivät pelaa, pormestari ei kauaa pallillaan pysy. Edustuksellisen demokratian huonoin puoli on siinä, että kun valta on jaettu kaupungin- tai kunnanjohtajan, valtuuston, hallituksen ja lautakuntien kesken, ei kukaan ole oikeasti vastuussa mistään. Äänestäjän on mahdotonta tietää, kuka viime kädessä on vastuussa mistäkin päätöksestä. Tähän pormestarimalli toisi täsmäratkaisun.

Henkilökohtainen mielipiteeni on, että Suomessa tulisi pikimmiten ottaa yleiseen käyttöön valtuuston valitsemat pormestarit ja 2020-luvulla suoralla kansanvaalilla valitut pormestarit. Ihmisiä on aivan turha pelotella, että pormestareiksi voisi tulla ties ketä – varmasti yksittäisiä tapauksia tuleekin, mutta demokratiaan kuuluu, että näistäkin pääsee vaalikauden jälkeen eroon. Toisaalta ns. ammattikunnanjohtajamalli ei ole tuonut onnea ja autuutta valtaosaan kunnista, jotka kärvistelevät talousvaikeuksissa vastustaen kaikkia mahdollisia uudistuksia ja muutoksia kunnanjohtajat etunenässä.

Kysymykseen miksi Suomessa ei ole suoralla kansanvaalilla valittavia pormestareita löytyy mielestäni vastaus osittain historiasta: kansalaisia kohdellaan edelleen hallintoalamaisina ja pidetään pikkuisen tyhminä lapsenomaisina olentoina, jotka eivät oikein ymmärrä omaa parastaan. Sama syvä epäluulo näkyy kaikessa suoraan demokratiaan liittyvässä toiminnassa, esim. kansanäänestyksissä, joita meillä on järjestetty kaksi0, 1930-luvulla (kieltolain kumoaminen) ja 1990-luvulla (EU-jäsenyys). Toinen ongelma on ns. klikki-Suomi: pieni ja kovaääninen joukko ukkoja ja akkoja voi lobata kokonaista poliittista päätöksentekojärjestelmää eikä kenellekään tule mieleen kysyä kansalta, jolle valta todellisuudessa kuuluu, mitä mieltä se on. Jotain kai kertoo se, että meillä lainsäädäntö estää kuntia valitsemasta pormestareita suoralla kansanvaalilla. EU-Suomi 2012.

Jätä kommentti