Seksuaalinen häirintä on tuomittavaa

Roomalaiseen oikeuteen kuuluu myös puolustuksen puheenvuoro, ja katson, että minulla on paitsi oikeus, myös velvollisuus, tuoda julki oma kantani asiaan.

Eilen lauantaina 19.5. STT:n tekemän uutisen perusteella eri mediat käsittelivät laajasti irtisanomistani ja irtisanomiseen johtaneita syitä. STT:n uutinen pohjautui koulutuspäällikkö Jari Lausvaaran laatimaan muistioon. Olen johdonmukaisesti kiistänyt esitetyt väitteet niin työpaikalla kuin mediassa. Väitettyä seksuaalista ahdistelua ja häirintää ei ole millään tavalla mainittu irtisanomisen perusteissa. Sen sijaan perusteisiin on kirjattu vuosien takaisia vanhoja asioita, joita on kaivettu jopa vuodelta 2012. Nämä eivät liity millään tavalla seksuaaliseen häirintään tai ahdisteluun.

Irtisanomisprosessin aikana työnantaja tarjosi kolmen kuukauden irtisanoutumispakettia ja salassapitosopimusta, josta kieltäydyin. Omasta aloitteestani asia tullaan kokonaisuudessaan antamaan hallinto-oikeuden ratkaistavaksi. Itse prosessista ja siihen liittyvistä rehtorin toimista, kuten virka-aseman väärinkäytöstä sekä minua halventavien ja perättömien väitteiden levittelystä, olen lakimieheni avustuksella tehnyt tutkintapyynnön poliisille kuukausi sitten.

Minuun kohdistuneet lehtijutut ovat perustuneet STT:n ja Jari Lausvaaran sekä rehtori Marja-Liisa Lehtiniemen tulkintaan seksuaalisesta häirinnästä. En ole häirinnyt tai ahdistellut ketään seksuaalisesti. Pidän tällaista käyttäytymistä erittäin tuomittavana. Lehtijutuissa olleet väitteet ovat nimettömiä ja yksilöimättömiä, jolloin puolustautuminen on mahdotonta.

Aikomukseni on jatkaa poliittisissa luottamustoimissa, niin valtuutettuna kuin kunnanhallituksessa, sillä tiedän itse parhaiten tekemiseni. En ole tehnyt mitään väärää, rikoksista puhumattakaan.

Trial by the news papers ja someoikeudenkäynnit eivät kuulu länsimaiseen oikeusvaltioon. Media ja yksittäiset toimittajat tekevät poliisin, syyttäjän ja tuomarin hommia, ja pahimmillaan tuhoavat yksittäisten ihmisten ja heidän läheistensä elämän. Tuskin perustuslainsäätäjät ovat halunneet, että lähdesuoja tarkoittaa nimettömyyden turvin erilaisten väitteiden esittämistä yksittäisistä ihmisistä. Sekä maalaisjärjellä ajateltuna että oikeudellisessa maailmassa syyte on esitettävä omalla nimellä, jolloin syytetyllä on edes mahdollisuus puolustautua. Me too -tuomioistuimissa, somessa ja lehdissä jaetaan hirttotuomioita ja keskiaikaisia häpeärangaistuksia, ilman minkäänlaista mandaattia tai että “syytetyllä” on minkäänlaista mahdollisuutta puolustautua. Itse ajattelen, että Me too -kampanja tulee päättymään oikeudenkäyntien sarjaan, jossa haetaan uudelleen median, sananvapauden ja tarkoituksenmukaisuuden rajoja. Pahoin pelkään, että ennen tätä syttyy vielä monta roviota ympäri Suomea.

Asiaa tulen kommentoimaan julkisesti tämän jälkeen yhden kerran yhdessä ainoassa mediassa, Keski-Uusimaa-lehdessä, jonka toimittajalle Heikki Santavuorelle annan haastattelun tiistaina 22.5..

 

Sami

 

Jätä kommentti